Vain seitsemän kilometrin päässä Lahden keskustasta sijaitseva hiljainen ja rauhallinen Riihelän asuntoalue on tunnettu luonnonläheisyydestään. Asuntokanta on monipuolinen: Riihelästä löytyy koteja niin rivitaloista, pienkerrostaloista kuin omakotitaloista pitävillekin. Riihelällä on mielenkiintoinen menneisyys median parrasvaloissa. Osa taloista rakennettiin vuoden 1978 hiihdon maailmanmestaruuskisojen kisakylää varten ja kesällä alueella järjestettiin myös asuntomessut.
Suomen satavuotissyntymäpäivää lähestyttäessä Riihelän rakennuskanta on päässyt parhaimpaan peruskorjausikäänsä. Se oli ymmärretty vuosia sitten As. oy Kisamajan hallituksessa. Yhtiön yhdeksän paritaloa ja kolme neljän asunnon rivitaloa rakennettiin aikoinaan nimenomaan osaksi Kisakylää, kuten jo nimestäkin voi hyvin päätellä. Taloissa majaili kisojen aikana TV-väkeä ja turvallisuudesta huolehtineita poliiseja.
Ainakin kattoremontti edessä
Erityisesti alkuperäiset peltikatot olivat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän. Aikakaudelle suositun tyylin mukaisesti katoista puuttuivat räystäät ja joidenkin rakennusten kohdalla sadevesi oli päässyt vuotamaan seinärakenteisiin. – Rännit olivat hyvin huonossa kunnossa, joten sadevesijärjestelmä olisi joka tapauksessa pitänyt uusia pikaisesti, yhtiössä 11 vuotta asunut hallituksen jäsen Marko Kyllästinen kertoo.
Hallituksen puheenjohtajana jo toistakymmentä vuotta toiminut Tapio Lainio muutti asuntoonsa heti, kun se hiihdon MM-kisojen päättymisen jälkeen oli mahdollista. Varsinaisena yhtiön historian tietopankkina hän tietääkin kaiken, mitä rakennuksille on aikaisemmin tehty ja tietysti myös, mitä suunnitelmiin kuuluu. Kuten hyvin hoidetussa yhtiössä pitääkin, As. oy Kisamajassakin on tehty kuntoarvio. – Jatkoaikaa vanhoille katoille olisi voinut antaa parhaimmillaankin vain 5-10 vuotta, kohteessa valvojana toiminut rakennuttajainsinööri Petri Rantatupa painottaa.
Rakennuksissa oli edelleen myös alkuperäiset ikkunat ja ovet sekä pelkkä painovoimainen ilmanvaihto.
–Päädyimme teettämään kaikki lähitulevaisuudessa edessä olevat remontit kerralla, sillä eivät ne jatkossa aikanaan halvemmiksi muutu. Yhtiökokous oli asiassa keskustelun jälkeen yksimielinen, Tapio Lainio kertoo.
Riihelä sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävällä alueella, joten Lahden rakennusvirastolta oli kysyttävä, saako rakennusten ilmettä muuttaa rakentamalla niihin kunnon räystäät. Sille rakennusvirasto ei onneksi nähnyt estettä.
Kattomateriaalin vaihtumisen myötä rakennusten ilme kohentui selvästi, kun aikansa elänyt ruskea aaltopelti muuttui tyylikkään harmaaseen rivipeltiin. Puuosat, kuten otsalaudat, ja aluslaudat maalattiin vaaleamman harmaalla, joka sävyttää myös ikkunoiden, ovien ja parvekkeen ovien puu-osat.
Puolen vuoden urakka
Suomen KattoCenteri Oy:n edullisin tarjous valittiin ja työt käynnistyivät kesäkuussa 2017. Kaikkiaan urakka kesti puoli vuotta.
Kaiken kaikkiaan As. oy Kisamajan korjaushanke oli varsin mittava. Katto uusittiin paitsi varsinaisiin asuinrakennuksiin, myös varastoihin. Varastot saivat palonsuojalevytyksen ja niiden panelointi uusittiin. Asuinrakennukset saivat uudet, energiatehokkaat ovet ja ikkunat korvausilmaventtiileineen. Ikkuna- ja oviurakasta vastasi alistettuna urakkana Kaskipuu Oy.
Vanhojen rakennusten tiiveyttä ja energiatehokkuutta parannettaessa – kuten ikkunoita uusittaessa – on aina tarkistettava myös ilmanvaihdon toimivuus. As. oy Kisamajan rakennuksissa ilmanvaihdon toimivuus varmistettiin asentamalla jokaiseen asuntoon oma huippuimurinsa. Myös sisäventtiilit uusittiin ja hormit nuohottiin.
Kattoremontissa vanhat katot purettiin ja rakenteita korotettiin, jotta yläpohjaan saatiin lisättyä eristeeksi 50 mm tuulensuojavillaa.
– Lisäeristys on tämän ikäisissä rakennuksissa tarpeen. Yläpohjaan suositellaan nykyisin noin 500 mm:n villakerrosta, kertoo Suomen projektipäällikkö Timo Arttola Suomen KattoCenteristä.
Oravanaapurit olivat myös vuosikymmenten aikana noutaneet pesänteossa tarvitsemansa pehmikkeet vapaasti yläpohjista, joten uudelle eristyskerrokselle oli todellinen tarve.
Uusiin kattoihin rakennettiin entistä pitemmät räystäät ja eristevarkaiden pääsy yläpohjiin estettiin. Uusi peltikate on näyttävä, perinteisen konesaumakaton näköinen, laadukas ja jämäkkä 0,6 mm:n lukkosaumakate SKC Titaani/ Weckman Progantti.
Uudet katot saivat myös määräysten mukaisen kattoturvan sekä tietysti sadevesijärjestelmät.
Mallikas remontti
Marko Kyllästinen sanoo, että sateisesta kesästä huolimatta kattoremontti sujui mallikkaasti ja aikataulussakin pysyttiin. – Vanhojen talojen kattoremonteissa tulee väkisinkin eteen yllätyksiä, mutta kaikesta selvittiin ja porukka teki hyvää työtä, hän kehuu.
Tärkeintä on, että jättiprojekti on nyt takanapäin. – Väittäisin, että ilmanvaihdon uudistamisen huomaa parempana sisäilmana jo nyt. Lämpötilanvaihtelujen tasaantumisen huomaamme sitten paremmin talven myötä ja myös parempi yläpohjan eristys voi vaikuttaa myös lämmityslaskuun, Marko Kyllästinen huomauttaa.
Uudet katot ja varastojen panelointi ovat toimineet melkoisena kasvojen kohotuksena yhtiölle. Sitä on suorastaan vaikea entisekseen tunnistaa. Asukkaat ovatkin Tapio Lainion mukaan erittäin tyytyväisiä. Erityisesti, kun vastaavaa suurta remonttia ei nyt enää ole edessä.
Upea pieni kisakaupunki
Vuoden 1978 hiihdon MM-kisojen järjestelypäällikkönä toiminut ja Riihelän kisakyläprojektin vetäjänä toiminut Jukka Elomaa muistaa hyvin Kisakylän rakennusvaiheet ka kunnian päivät.
Jos viimeisimmät MM-kisat Lahdessa saivat kiitosta hyvistä järjestelyistään, eivätpä jälkeen jääneet yhtään vuoden 1978 kisatkaan. Olihan silloin luvassa kilpailijoille jotain aivan ennen kokematonta. Kun aikaisemmin kaikki maailmanmestareista lähtien olivat joutuneet yöpymään koulujen luokkahuoneiden lattioilla, nyt käytössä oli huoneita 15 upouudessa kerrostalossa.
–Suurimmille maille, siis niille, joista tuli eniten urheilijoita, oli omat kerrostalonsa, Jukka Elomaa kertoo.
Rivi- ja paritaloissa asui turvallisuudesta huolehtineita poliiseja ja mediaväkeä.
Lisäksi alueella oli hulppea palvelukeskus ravintoloineen, partureineen ja diskoineen.
Yhteensä alueella kisojen aikana asui noin 600 urheilijaa 25 eri maasta. Kun kaikki turvallisuudesta huolehtineet poliisit, mediaväki ja muut lasketaan mukaan, alueella asui kaikkiaan tuhatkunta henkeä.
Kaikkien aikojen kisat
Jukka Elomaa muistaa, että talkoohenki oli niin kisoja rakennettaessa että niiden aikana uskomattoman hieno. – Halusimme saada aikaan kaikkien aikojen kisat. Kisojen parissa työskenteli toista sataa vapaaehtoista.
Varsinaiselle kisa-alueelle oli matkaa vain viisi kilometriä ja sinne oli vedetty ladut. Niinpä halukkaat saattoivat halutessaan hiihtää sinne majoituspaikastaan suoraan.
Kisakylää kävivät kuuluisuudetkin ihmettelemässä. Kävipä mm. Ruotsin kuningaskin aamiaisella omiensa parissa.
Kuten aina suurista urheilutapahtumista, myös vuoden 1978 hiihdon MM-kisoista on säilynyt paljon hauskoja muistoja ja vahvistamattomia legendoja. Yksi aivan tosi voisi olla ensimmäinen laatuaan sarjassa suomalaisia karpaasilegendoja. Kun suurmäen kisaa jouduttiin kovan tuulen vuoksi siirtämään seuraavaan päivään, useimmat hyppääjät kiirehtivät päivän päätöstä hytisten odoteltuaan saunaan tai diskoon. Alun perin varamieheksi nimetty Tapio Räisänen veti lenkkivehkeet ylleen ja painui yöksi lenkille. –Ja voitti muuten maailmanmestaruuden!
Vuoden 1978 hiihdon MM-kisat jäivät historiaan myös ensimmäisenä kansainvälisenä urheilutapahtumana, jossa urheilijoille jaettiin kondomeja. –Nythän se on aivan tavanomaista, mutta silloin jotakin uutta. Kertonee jotakin kansanluoneiden eroista, että ranskalaiset halusivat Onni-kondomeja heti lisää. Italialaiset puhalsivat niihin ilmaa ja alkoivat pelata jalkapalloa. Argentiinalaiset miettivät, mitä ne olivat, Elomaa kertoo.
Kaikki osallistujat saivat kisoja varten suunnitellut kisapeitot ja tyynyt lahjaksi ja useimmat ottivatkin ne mukaansa, vaikka peittoa oli toki muutenkin täydessä varustekassissa hankala raahata. Elomaa kertoo kuulleensa, että iloisenvärisiä peittoja on edelleen tallessa ja käytössä.
Kisakylän asunnot olivat hyvin haluttuja ja vuokra-asuntoihin oli asukkaat sekä myytäviin asuntoihin ostajat tiedossa jo hyvissä ajoin ennen kisojen alkua. Vaikka kerrostalo-asunnot edustivat sinänsä ajan perustasoa, jokaisessa rivitaloasunnoissa oli tietysti sauna. Bonuksena kodissa oli voinut kisojen ajan asustaa kuuluisa urheilija.
Kisojen budjetti oli yhteensä 26 miljoonaa markkaa, josta kisakylän osuus oli 1,4 miljoonaa markkaa. Vertailun vuoksi vuoden 2017 kisojen budjetti oli 20 M€.
