Mitä vanhemmasta talosta on kysymys, sitä varmemmin eristäminen kannattaa toteuttaa pikaisesti. Aina 1950-luvun lopulle saakka eristeenä käytettiin esimerkiksi purua, mutta sammaltakin saattaa vielä vanhimmista taloista löytyä. Myös 1960–70-luvuilla rakennetuissa taloissa eristepaksuudet ovat riittämättömät, ehkä vain 200 mm senaikaista villaa. Lisäeristystä tarvitaan yleensä kaikkialle.
Viime vuosisadan alkupuolella rakennetut, yhä asumiskäytössä olevat talot ja rintamamiestalot on yleensä tässä vaiheessa jo ainakin kertaalleen peruskorjattu ja eristystäkin on saatettu lisätä. Jos lisäeristys on tehty yli kymmenen vuotta sitten, kannattaa se tässä vaiheessa jo uusia, varsinkin, jos julkisivuremontti on edessä.
Yläpohjan lisäeristäminen puhalluseristeellä on yksinkertaisin ja edullisin lisäeristämistapa, mikäli yläpohjan rakenne vain antaa siihen mahdollisuuden. Omakotitalojen yläpohjaan suositellaan noin 500 mm:n villakerrosta. Niinpä käytännöllisesti katsoen kaikkien omakotitalojen yläpohjan lisäeristäminen on järkevää.
Jos yläpohjassa on tilaa, sen lisäeristäminen ISOVER Puhallusvillalla on yksinkertainen juttu, joka sujuu urakoitsijalta muutamassa tunnissa. ISOVER Puhallusvilla on lämmöneristyslevyjen leikkauksessa ylijäävistä paloista valmistettua eristettä tai puhallusvillaksi valmistettua ns. valkovillaa. ISOVER Puhallusvillalla on hyvät lämmöneristysominaisuudet ja se on luokiteltu palamattomaksi materiaaliksi.
Vanhan talon ulkoseinien eristemäärät eivät tietenkään vastaa nykyisiä määräyksiä, mutta harvoin ovat edes asennusaikaisessa kunnossaan. Ajan kuluessa eristeiden painuminen tai kulkeutuminen eläinten mukana ulos on voinut jättää laajoja seinäpintoja käytännössä lähes vaille eristystä. Kylmää ulkoilmaa sisätiloihin johtavia vuotokohtia sekä kylmää johtavia kylmäsiltoja on voinut syntyä myös rakennusvirheiden johdosta. Nykyisin taloista myös pyritään tekemään ilmatiiviitä, jotta ilmaa ei pääse vuotamaan sen enempää eristeen läpi, saumoista kuin läpivienneistäkään. Ilmatiiviydellä tarkoitetaan sitä että rakenteiden läpi ei tapahdu hallitsematonta ilmavirtausta, vaan rakennukseen johdettava korvausilma tulee hallitusti tunnettuja reittejä pitkin (esim. korvausilmaventtiili) eikä esim. lattian ja seinän liittymästä vuotoilmana.
Turvallisin tapa rakenteiden lisäeristämiseen on tehdä se ulkoapäin. Näin vanha rakenne jää lämpimämpään tilaan ja pääsee kuivumaan sekä mahdolliset kylmäsillat saadaan katkaistua. Esimerkiksi ala- ja välipohjien sekä väliseinien liitokset ulkoseinään ovat usein ongelmakohtia eikä tuulensuojauskaan ole kunnossa. Julkisivua uusittaessa ulkoseiniin kannattaakin asiantuntijoiden mukaan aina samalla lisätä eristystä.
Pientalon lisäeristämisen esite ja video lisäeristämisestä löytyvät osoitteesta: www.isover.fi.
